{{ 'Go back' | translate}}
Njus logo

Liiketoiminta:. Tilastokeskus alensi arviotaan viime vuoden talouskasvusta: | Njus Soumi

Tilastokeskus alensi arviotaan viime vuoden talouskasvusta: BKT kasvoikin vain 1,7 prosenttia

Liiketoiminta Yle Uutiset

Aiemmin julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 2,3 prosenttia.
'Tilastokeskus on tarkentanut ennakkotietoihin perustuvaa arviota viime vuoden talouskasvusta. Uusien tietojen mukaan talous kasvoi bruttokansantuotteen volyymillä mitattuna 1,7 prosenttia. Vielä maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 2,3 prosenttia. Myös vuotta 2017 koskeva laskenta on edelleen tarkentunut. Tilastokeskuksen mukaan talouskasvu oli tuolloin 3,0 prosenttia.'

Verkkokaupassa ostopäätös jää usein tekemättä, vaikka tuote olisi jo ostoskorissa

Liiketoiminta Yle Uutiset

Ruuhkapäivinä verkkokaupan tekniikka usein tökkii, mutta muuten riippuu tuotteesta, miten kauppa käy.
'Oletko joskus joutunut keskeyttämään ostoksien tekemisen verkkokaupassa? Syynä hankala käyttöliittymä tai kenties teknisiä ongelmia? Ongelma on monelle tuttu. Suomalaisilta kysyttiin, miten usein moinen tilanne on viimeisen vuoden aikana tullut eteen. Lähes joka toinen eli 45 prosenttia tuhannesta vastaajasta oli keskeyttänyt verkko-ostamisensa, koska se oli koettu liian vaikeaksi tai palveluntarjoajalla oli ollut teknisiä ongelmia. IRO Researchiltä tutkimuksen tilanneen Svea Ekonomin maksuratkaisujen johtaja Benny Öhman sanoo, että ongelma liittyy todennäköisimmin sesonkien tuomaan kuormitukseen. Otanta-ajankohdan kahteentoista kuukauteen mahtuvat vilkkaista ostospäivistä Black Friday ja Cyber Monday sekä veronpalautusten maksupäivä. – Verkkokaupat ovat oppineet markkinoimaan ostosesonkeja. Näyttää siltä, että niiden järjestelmät eivät kestä äkillisesti kasvavia asiakasmääriä, Öhman sanoo. Tämän vahvistaa myös verkkokaupan asiantuntija Leevi Parsama , joka kertoi itse odottaneensa kodinkoneketjun verkkokaupan jonossa pari tuntia Black Friday -päivänä, kunnes koko jono kaatui. Silloin meni hermot kokeneeltakin verkko-ostajalta. Parsama pitää piikkipäivien ongelmaa kuitenkin lopulta pienenä. – Tekniset ongelmat eivät tavallisena ostospäivänä ole verkkokaupan ongelma. Black Fridayna suurimmassa osassa verkkokauppoja asiakasmäärät voivat olla satakertaisia. Mutta muuten en muista lähimpään vuoteen jättäneeni minkään verkkokaupan ostoksia kesken teknisistä syistä, Parsama toteaa. Leevi Parsama työskenteli vuodenvaihteessa päättyneessä eCom Growth -kasvuohjelmassa. Sitä operoi Business Finland ja tavoitteena oli auttaa suomalaisia verkossa kauppaa käyviä yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. Verkkokaupoille tulee menetyksiä ostamisen keskeytyksistä Jos ostaminen verkkokaupassa keskeytyy, niin Svea Rahoituksen teettämässä tutkimuksessa neljännes vastanneista siirtyi ostamaan saman tuotteen kilpailijalta ja 30 prosenttia päätti olla ostamatta tuotetta ollenkaan. Vain neljännes asiakkaista yritti saman tien ostaa toista kertaa samasta verkkokaupasta. Toisaalta verkkokauppaostamiseen pätevät samat säännönmukaisuudet kuin kivijalkakaupassa asioimiseen. Harva ryntää suinpäin ostamaan kallista tuotetta, vaan useimmiten vertailee tuotteita harkitusti ennen ostopäätöstä. Verkkokaupan asiakkaat käyttävät ostoskoria usein vain muistilistana. Lucas Holm / Yle Ihmiset jättävät paljon verkkokauppaostoksia kesken, sillä laajasta valikoimasta voidaan täpätä ostoskoriin ikäänkuin muistilistaksi tuotteita. Sen jälkeen voidaan käydä kaupassa katsomassa ja koskettelemassa oikeaa tuotetta ja kilauttaa kavereilta vielä vinkkejä. – Tämä on hyvin tyypillinen ilmiö. Verkkokaupan ja maksutapaoperaattorin kannalta näyttää siltä, että ostoskori on jäänyt kesken, Leevi Parsama toteaa. Niin kivijalkakaupassa kuin verkko-ostoksilla asiakkaista vain pieni prosentti lopulta päätyy ostamaan jotain. Verkkokaupassa tuotteiden vertailu on vielä helpompaa kotisohvalta kuin tavallisissa kaupoissa kiertäminen. Ostaminen verkossa saattaa keskeytyä monta kertaa vertailun ja harkinnan eri vaiheissa. Nuorille mobiilimaksaminen on tutumpaa Verkko-ostamista älypuhelimella suositaan tietyissä tuotteissa enemmän. Esimerkiksi juna- tai bussilipun ostaminen kännykällä käy näppärästi, tai lottokupongin hankkiminen Veikkauksen sivuilta. Mitä kalliimpi ostos, niin sitä harvemmin sitä ostetaan mobiilisti. – Jos olet ostamassa 65 tuuman laajakaistatelevisiota, joka maksaa neljä tonnia, niin aika harva ostaa sitä mobiilisti noin vain, Leevi Parsama sanoo. Ostoksen suuruus, ostamiseen liittyvä tunneside ja mihin tarpeeseen tuote tulee, nämä kaikki vaikuttavat asiakkaan ostoskäyttäytymiseen. Mobiilisti maksetaan mieluummin pieniä ostoksia, kuten bussilippuja. Heini Holopainen / Yle Verkkokauppojen suosikkiostokset ovat IRO Researchin tutkimuksen mukaan pukeutumiseen liittyvät tuotteet, matkat sekä pääsy- ja elokuvaliput. Eniten vaate- ja kenkähankintoja verkossa tekevät alle 44-vuotiaiden ikäluokat. Vanhemmat ikäluokat eivät muutenkaan ole verkkokauppojen suurkäyttäjiä. Myös tulotaso ja asuinpaikka vaikuttavat verkko-ostosten toteutumiseen. Pienituloiset suosivat erä- tai osamaksua, varakkaammat käyttävät mieluummin luottokorttia. IRO Researchin tutkimuksen mukaan alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja maalaiskunnissa verkkokauppaa suositaan, koska oman alueen kaupoissa on suppea valikoima. Suomalaisen verkkokaupan kärki on aivan kansainvälisen huipun tasolla teknisessä ja asiakasosaamisessa Leevi Parsaman mukaan, mutta laajemmin katsottaessa meillä ollaan vielä hieman takamatkalla. – Puutteita tulee vastaan pk-yritysten puolella ja yllättäen myös isot kaupan keskusliikkeet vielä sakkaavat ihan perusasioissa, Parsama sanoo. Suomalaisia verkkokaupan taitajia ovat Parsaman mukaan esimerkiksi Finnish Design Shop, Netrauta ja Reima, joiden järjestelmät toimivat. Parsama kertoo tämän näkyvän näihin verkkokauppoihin palaavien asiakkaiden määränä ja isoina kasvuprosentteina. IRO Research teki tutkimuksen Svea Ekonominille. Sen kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset, jotka olivat tehneet verkko-ostoksia viimeisen 12 kuukauden aikana. Verkkokyselynä tehtyyn tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista 11.-19.3.2019 välisenä aikana. Lue myös: Sinun tietosi eivät ole sinun – Näin mainostajat keräävät ja hyödyntävät dataasi, kun muutat, ostat kilon pekonia tai haaveilet lomareissusta'

Hovioikeus lievensi hieman tuomioita Suomen suurimmassa yrityssalaisuusjutussa

Liiketoiminta Yle Uutiset

Taustalla on riita Nokian Renkaiden avainhenkilöiden siirtymisestä toiseen yritykseen.
'Turun hovioikeus on antanut keskiviikkona päätöksen Suomen laajimmassa yrityssalaisuusjutussa. Hovioikeus lievensi hieman tuomioita. Taustalla on riita Nokian Renkaiden avainhenkilöiden siirtymisestä toiseen yritykseen. Vuosina 2010 ja 2011 Nokian Renkaiden tuotekehityksen avainhenkilöitä siirtyi Black Donuts Engineering Oy:n palvelukseen. Viime vuonna kahdeksan heistä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen yrityssalaisuuden rikkomisesta. Kahdelle tuli sakkoa. Black Donuts Engineeringin toimitusjohtaja ja kaksi yhtiön johtohenkilöä tuomittiin 3–5 vuoden liiketoimintakieltoon. Hovioikeus hylkäsi toimitusjohtajan pääsyytteen, ja hänen ehdollinen vankeusrangaistuksensa muutettiin sakkorangaistukseksi. Neljän henkilön ehdollisia vankeusrangaistuksia lyhennettiin. Kahden ehdolliset rangaistukset säilyivät ennallaan. Myös sakkotuomiot pienenivät. Lisäksi hovioikeus kumosi kahden vastaajan liiketoimintakiellot, alensi Black Donuts Engineeringin yhteisösakon määrän 100 000 euroon ja arvioi yrityksen saaman rikoshyödyn määräksi 556 800 euroa. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus hylkäsi Nokian Renkaat Oyj:n vahingonkorvausvaatimukset kokonaisuudessaan. Black Donuts Engineering on konsultointiyritys, joka tekee yhteistyötä 20 ulkomaisen rengasvalmistajan kanssa tuotekehityksessä ja rengastehtaiden tuotannon kehittämisessä. Yrityksellä on 14 miljoonan euron liikevaihto. Hovioikeuden tuomio on osittain salainen liikesalaisuuksien takia. Turun hovioikeus Yle / Jouni Koutonen Käräjäoikeus päätyi vuonna 2017 siihen, että jokainen vastaaja on syyllistynyt yrityssalaisuuden loukkaamisrikoksiin tai -rikoksiin, mutta ei kuitenkaan niin vakavasti kuin syyttäjä väitti. Black Donuts Engineering kiisti koko ajan syytteet. Yhtiön mukaan kyseessä eivät ole yrityssalaisuudet vaan alalla yleisesti ja laajasti tunnetut prosessit. Oikeudenkäynnissä oli selvää se , että entisillä työntekijöillä oli hallussaan tuhansia tiedostoja esimerkiksi Nokian Renkaiden tuotantoteknologiasta ja tuotekehityksestä. Kiistassa oli kyse siitä, olivatko työntekijöiden mukanaan viemät tiedot sellaisia, että niitä voidaan pitää yrityssalaisuuksina. Käräjäoikeus päätyi siihen, että tiedot olivat salaisia. Hovioikeuden päätöksestä voi pyytää valitusoikeutta korkeimpaan oikeuteen. Asiasta lisää hetken kuluttua. Lue lisää: Suomen laajimmasta yrityssalaisuusjutusta tuomio: Kahdeksalle Nokian Renkaiden ex-työntekijälle ehdollista vankeutta Nokian Renkaiden yrityssalaisuusjutusta valitettiin hovioikeuteen'

Orjatyötä vai vapautta valita? Suomessa on lähes 200 000 itsensätyöllistäjää, mutta laki jättää heidät oman onnensa nojaan

Liiketoiminta Yle Uutiset

Nyt myös rakennusmaalarit ja vanhustenhoitajat ovat yrittäjiä. Miksi tavallisen palkansaajan pitäisi olla kiinnostunut itsensätyöllistäjien ongelmista?
'– Työnantajalle ei jää mitään velvollisuuksia. Maksat itse työvaatteesi, työkalusi, matkakulusi, etkä voi sairastaa, kertoo 28-vuotias rakennusmaalari Laura, joka ei uskalla esiintyä omalla nimellään. Hän pelkää saavansa hankalan maineen ja menettävänsä työtilaisuuksia. Kolmikerroksisen talon remontti on kesken, asfaltilla on hengityssuojaimet ja pari tupakannatsaa. Rappukäytävässä haisee maali. Talo voisi olla missä tahansa, myös tarina on yhä tavallisempi. Lue tämän jutun lopusta vinkit miten kannattaa toimia jos sinulle tarjotaan laskutusta. Lauran kaltaisia itsensätyöllistäjiä on Tilastokeskuksen mukaan lähes 180 000 eli yhtä paljon kuin Turussa asukkaita. Harri Vähäkangas / Yle – Pahinta on, että jäät oman onnesi nojaan. Silti moni lähtee sille tielle, että saisi edes jotain hommaa, kertoo Laura. Hän on ollut maalarina neljä vuotta. Sinä aikana kevytyrittäjyys eli laskutuspalvelujen käyttö on yleistynyt myös rakennuksilla. Lauralle se on ollut yksi välivaihe, josta hän maksaa yhä velkaa. Työntekijä vai yrittäjä? Lauran kaltaisia alkaa olla alalla kuin alalla. He ovat lehdenjakajia, rekkakuskeja, ruokalähettejä, kosmetologeja, lavastajia, kääntäjiä, jopa vanhustenhoitajia. Itsensätyöllistäjät ovat ammatinharjoittajia, yksinyrittäjiä, freelancereita, kevytyrittäjiä. Eniten heitä on rakennuksilla, kuljetusalalla, palveluissa sekä kulttuuri- ja tietotyössä. 2000-luvulla Lauran kaltaisia yrittäjäriskin kantajia on tullut lisää lähes 50 000 – lisäys on yhtä suuri kuin Kokkolan kaupungin asukasmäärä. Lain mukaan ihminen on joko yrittäjä tai työntekijä. Välimuotoa ei ole. Työsuhteessa tehdään työtä työnantajalle johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan Kevytyrittäjyys on yleistynyt myös rakennuksilla. Nella Nuora / Yle Lauran kaltaiset ovat eri asemassa kuin kokoaikaisessa, jatkuvassa työsuhteessa olevat. Heillä ei ole sairauslomapalkkaa, ei työterveyshuoltoa, eläkkeistään he huolehtivat itse. Myös heidän työttömyysturvansa on erilainen ja irtisanominen on helpompaa kuin työsuhteessa. Uutta on se, että työtä, joka aiemmin teetettiin työsuhteessa, halutaan ostaa yrittäjätyönä eli toimeksiantona. Lauran tuttavapiirissä näin on käynyt etenkin nuorille ja kokemattomille. – Lähestulkoon aina, kun hakee töitä, niin kysytään, että onnistuisko laskutus, kertoo Laura. Myös hallitusohjelmassa Lauran esiinnostama ongelma tiedostetaan. Tavoitteena on täsmentää työsopimuslakia siten, että työsuhteen naamiointi muuksi estetään. Työelämän uusi normaali? Laura oli laman lapsi. Vaikka valtaosa työllisistä on edelleen kokoaikaisessa työsuhteessa, on itsensä työllistäminen yleistynyt sen jälkeen, kun Laura ikätovereineen siirtyi työelämään. Onko yrittäjämäisyydestä siis tulossa työmarkkinoiden uusi normaali? Sosiaalidemokraattisessa Kalevi Sorsa -säätiössä tutkijana työskentelevä Maija Mattila uskoo, että yrittäjämäisyys lisääntyy, koska se on halvempaa ja helpompaa. Hän on tutkinut netin kautta välitettävää alustatyötä ja arvioi, että alalla on yrityksiä, jotka eivät olisi kannattavia, jos ne maksaisivat sosiaalikulunsa. Maija Mattila ennustaa, että ensi vuosikymmenellä moni meistä on itsensätyöllistäjä. Nella Nuora / Yle – Liiketoimintamalli, jossa työt pilkotaan yksittäisiksi työtehtäviksi ja ulkoistetaan, voi levitä. Onko se ok vai ei, sitä varten tarvitaan pelisäännöt, sanoo Mattila. Laura on tehnyt koko työuransa silppua, pätkää ja toimeksiantoa. Hän kouluttautui ensin kulttuurialalle. Kun vakituista työtä ei löytynyt, ala vaihtui. – Jos olet yrittäjä ja työt estyvät vaikka sään takia, niin silti pakolliset eläke- ja muut maksut rullaavat. Ei tule palkkaa vaan miinuspalkkaa, hän sanoo. Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Suomen Yrittäjät eivät halua lisätä sääntelyä. Ne toivottavat uudet työllistymisen tavat tervetulleiksi kunhan sääntöjä noudatetaan. Palvelualojen ammattiliitto, PAM, puolestaan pelkää, että yrittäjämäisyys tekee tuloaan kaupan kassoille ja ravintoloihin. Ilmiö on globaali. Palvelualan ammattiliittojen yhteenliittymä, Uniglobal, arvioi, että Britanniassa puolet työllisistä on vuonna 2050 alustavälitteisiä itsensätyöllistäjiä. Alustayrittäjyys on jo hiipinyt keskiluokkaisiin ammatteihin. Graafikot ja kääntäjät kilpailevat nykyisin koko maailmaa vastaan. Uusinta uutta ovat alustalla toimivat sairaanhoitajat. Hoivan uberisaatio Sairaanhoitaja ja yrittäjä Kirsi Uusimäki, 50, avaa rivitalokolmion omilla avaimillaan. Eteisessä vastassa on rollaattori. Syreeni tuoksuu, 81-vuotias Hilkka Lempinen tarkkailee ikkunasta sen katveessa hyppelehtivää lintua. Alkaaako forssalaisesta pihapiiristä hoivabisneksen uberisaatio? Kirsi Uusimäen mukaan paras palkka sairaanhoitajan työssä on tyytyväinen vanhus. Antti Haanpää / Yle Uusimäki on Lempisen vastuuhoitaja ja käy tämän kotona kolmesti viikossa. Yksityinen hoivapalvelu maksaa 700 euroa kuussa ja siitä voi saada kotitalousvähennyksen. Aiemmin Uusimäki oli kuntayhtymän muistihoitaja mutta väsyi loputtomaan tekemättömien töiden listaan. Nyt hän on ammatinharjoittaja Wallaton-alustalla. – Kukaan muu kuin asiakas ei määrittelee milloin olen töissä. Voin tehdä aamuseitsemästä iltakymmeneen ja pitää sen jälkeen vapaata, summaa Uusimäki vuoden kestäneen alustayrittäjyytensä saldoa. Wallattoman alustalla työskentelee Forssassa kolme ammatinharjoittaja-sairaanhoitajaa. He vastaavat yhdessä noin 40 vanhuksen hoidosta. Toiminta on laajenemassa Porvooseen. Alusta ottaa hoitajilta provision, jonka vastineeksi nämä saavat toimeksiantoja, laskutuspalvelun, sijaisringin. Töitä saa tehdä niin paljon kuin huvittaa mutta ilman ylityö- tai muita lisiä. – Tämä on uusi tapa toimia: julkisella puolella kaikki saavat saman, työehtosopimuksen mukaisen palkan. Meillä tienaa sitä enemmän, mitä enemmän tekee, kertoo toimitusjohtaja, osakas Pia Nurme Wallaton Oy:stä. Nurmen mukaan hoitajat ovat aidosti yrittäjiä. Terveydenhoitoalan ammattijärjestö Tehy sanoo, että todellisuudessa työtä tehdään alustayhtiön johdon ja valvonnan alla, aivan kuten työsuhteessa. Wallaton Oy ei kanna vastuuta potilaasta, sen kantaa hoitaja, myös hoitovirheen sattuessa. Tehy pitää tätä riskibisneksenä niin potilasturvallisuudelle kuin yrittäjällekin. Hoitaja-yrittäjä on toista mieltä. Pia Nurme ja Jaana Lähteenkorva uskovat että hoivabisneksessä riittää tilaa uudelle tavalle tehdä työtä. Antti Haanpää / Yle – Tottakai yrittäjä on vastuussa. Nyt kun saan tehdä työni hyvin niin uskallan sen riskin kantaa , toteaa Kirsi Uusimäki. Alle kympin tuntipalkka Lauralle tarjottiin kevytyrittäjänä maalaustyötä, josta maksettaisiin 18 euroa tunnissa. Yrittäjäeläkemaksujen ja vakuutuksen jälkeen käteen olisi jäänyt alle 10 euroa tunnissa. Kuukausipalkaksi muutettuna se on noin 1600 euroa. Laura kieltäytyi. Rakennusliitossa Lauralle tarjottua työtä luonnehditaan orjatyöksi. EK:n palkkatilaston mukaan rakennusmaalarin keskipalkka oli viime vuonna 16,81 euroa tunnissa. Onko yrittäjämäisyys siis vain yksi tapa laskea palkkoja? – Miksi palkkoja nostettaisiin, jos ihmiset suostuvat tekemään halvemmalla? Aina on niitä, joilla ei ole vaihtoehtoja, sanoo tutkija Maija Mattila. Laura on pettynyt tuloihinsa ja uskoo, että vakityössä tienaisia enemmän. Joka viides hänen kaltaisensa kuuluu Tilastokeskuksen mukaan pienituloisimpaan kymmenekseen. Harri Vähäkangas / Yle Keskimäärin Itsensätyöllistäjä ansaitsee 26 800 euroa vuodessa, summa on puolet siitä mitä työnantajayrittäjä saa. Myös tavallisen palkansaajan palkkapussi on tuhansia euroja paksumpi kuin itsensätyöllistäjän. Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten myöntää, että yrittäjältä yrittäjälle ostaminen on vähemmän byrokraattista kuin työllistäminen. Hinnan voi päättää vapaasti, kun työehtosopimuksia ei tarvitse noudattaa. Toisaalta moni yritys voi olla valmis maksamaan enemmän, jos se pääsee kevyemmillä velvoitteilla. Esimerkiksi Wallaton-alustan kautta yrittävä Kirsi Uusimäki tienaa nyt paremmin kuin vakinaisessa, kokoaikaisessa työssä. Onko kahden yrittäjän välisen toimeksiantosuhteen käyttäminen siis eräänlaista “paikallista sopimista”? – Kyllä se varmasti korvaa paikallista sopimista, sanoo Hellsten. Ei enää kevytyrittäjäksi Maalari Lauran ja sairaanhoitaja Kirsi Uusimäen kaltaisia on työllisistä harvempi kuin joka kymmenes. Miksi kokoaikaisessa työsuhteessa olevan pitäisi olla kiinnostunut heistä? Monestakin syystä. Työsuhteessa työtä teettävä työnantaja on velvollinen maksamaan yhteiskunnalle sosiaaliturvamaksuja. Suomessa sosiaaliturvasta kolmasosa kerätään yrittäjiltä. Alustat, jotka eivät ota ihmisiä työsuhteeseen, kuten Wallaton Oy tai ne yritykset, jotka tarjosivat Lauralle maalaustyötä kevytyrittäjänä, pelaavat eri säännöillä. Suomen Yrittäjien Harri Hellsten tervehtii uusia työn tekemisen muotoja ilolla. Nella Nuora / Yle Suomen Yrittäjät ei hyväksy työsuhteen naamiointia toimeksiannoksi. Työmarkkina-asioiden päällikkö ei kuitenkaan halua ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin. Hän puhuu ilmiöstä yleisellä tasolla. – Jos tällä tavoin saadaan ihmisiä edullisemmin töihin, niin voidaan puhua markkinahäiriöstä, hän sanoo. Koska rakennusmaalari Laura ja sairaanhoitaja Kirsi Uusimäki eivät ole työsuhteessa, he maksavat itse sosiaali- ja eläkemaksunsa. Moni itsensätyöllistäjä maksaa niitä niukasti ja voi eläkkeen lisäksi tarvita asumistukea tai toimeentulotukea, jotka kustannetaan veronmaksajien pussista. On myös niin, että yrittäminen ei sovi kaikille. Laura on vihdoin saanut kuukausipalkkaisen työn, ainakin kesäksi. – En ala enää kevytyrittäjäksi. Tein sitä neljä kuukautta, eikä siitä jäänyt mitään käteen, hän sanoo nyt. Lauralle jäi kevytyrittäjyydestä 2500 euron verovelat, joiden lyhentämisen hän aloittaa elokuussa. Jos sinulle tarjotaan laskutusta huomioi tämä - et ole työsuhteessa - et ole oikeutettu sairauslomaan - et saa käyttää työterveyspalveluja - sinun on osattava laskuttaa ja maksaa sosiaali- ja eläkekulusi - sopimuksen irtisanominen poikkeaa työsuhteen irtisanomisesta Juttua varten on haastateltu EK:n lakiaisianjohtaja, Markus Äimälää, Palvelualojen ammatiliiton lakimiestä Suvi Vilchesiä, Rakennusliiton asiantuntijaa Kyösti Suokasta, Ammattiliitto Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemeä ja Justice for Couriers -kampanjan aktiivia Matti Mamiaa. Laura on ollut maalarina neljä vuotta. Koko sen ajan hän on tehnyt pätkää ja silppua. Nella Nuora / Yle'

Attendolta tulosvaroitus – myöntää kasvustrategian Suomessa olleen liian aggressiivinen

Liiketoiminta Yle Uutiset

Hoivayhtiön mukaan uusien asukaspaikkojen myynti on kehittynyt Suomessa odotettua heikommin.
'Hoivayhtiö Attendo on antanut tulosvaroituksen liittyen huhti-kesäkuun tulokseen. Yhtiö odottaa markkinoiden odotuksia heikompaa tulosta johtuen pääasiassa siitä, että uusien asukaspaikkojen myynti on kehittynyt Suomessa odotettua heikommin. Tämä johtuu Attendon mukaan osittain vaikeuksista rekrytoida henkilöstöä uusiin yksiköihin, joka puolestaan vaikuttaa suoraan kykyyn vastaanottaa uusia asukkaita. – Analyysi- ja ennustuskykymme Suomessa on ollut selvästi epätyydyttävä, ja on selvää, että kasvustrategiamme Suomessa on ollut liian aggressiivinen. Yhdistettynä ennakoitua alhaisempaan myynnin kasvuun ja Suomen hoiva-alan yleiseen tilanteeseen, laajentumisella on suuri vaikutus Attendon kannattavuuteen, sanoo Attendon toimitusjohtaja Martin Tivéus yhtiön julkaisemassa tiedotteessa . Attendo arvioi koko konsernin liikevoiton olevan noin 120 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 11 miljoonaa euroa) vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä. Attendo on joutunut monien muiden hoivakotien tavoin ryöpytykseen vanhustenhoidossa paljastuneiden puutteiden jälkeen. Se ilmoitti maalikuussa aloittavansa toimenpideohjelman parantaakseen Suomen hoivakotien laatua ja odottavansa, että kulut nousevat tänä vuonna noin 19 miljoonaa euroa. Yhtiö lupasi lisätä henkilöstöä hoivakodeissaan. Lisää aiheesta: Analyysi: Vanhukset pääsivät kerrankin Säätytalon pöytiin – hoitajamitoitus noussee, eihän kotona asuva mummo unohdu? Hoivajupakassa ryöpytetty Attendo kasvaa edelleen kovaa vauhtia'

Taas tehtiin miljardikauppa ja ohjelmistojätin tahtia lyö suomalainen – miksi Tieto ja norjalaisfirma yhdistyvät, toimitusjohtaja Kimmo Alkio?

Liiketoiminta Yle Uutiset

Suomalainen Tieto maksaa yhdistymisessä norjalaisen EVRY:n osakkeenomistajille fuusiovastikkeena 1,3 miljardia euroa, joka koostuu Tiedon osakkeista ja rahasta.
'Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kolme miljardia euroa. Uuden yhtiön palveluksessa on 24 000 työntekijää. Kotipaikka on Espoossa. Tiedon toimitusjohtajasta Kimmo Alkiosta tulee myös uuden yhtiön vetäjä. Tiedon osakkeenomistajat omistavat firmasta 62,5 prosenttia ja EVRY:n osakkeenomistajat 37,5 prosenttia. Miksi suurkauppa tehtiin, Tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio? – Tässä yhdistelmässä on poikkeuksellisen paljon täydentäviä tekijöitä. Meillä on esimerkiksi toisiaan täydentävät liiketoiminnot ja maantieteellinen läsnäolo. – Ensinnäkin pyrimme olemaan kasvuyhtiö. Molemmat yhtiöt ovat palkanneet viimeisen vuoden aikana yli tuhat henkilöä, ja tämä yhdistyminen hyvin tärkeä tekijä kasvun jatkumiseksi. – Samanaikaisesti luonnollisesti katsomme myös kasvumahdollisuuksia. Pidemmällä aikajänteellä emme sulje pois lisäyritysostoja. Miten suuria synergiaetuja yhdistymisestä saadaan? – Kaavailemme noin 75 miljoonan euron vuotuisia kustannussynergioita. Huomattavaa kustannussäästöpotentiaalia on muun muassa hallinnon ja myynnin kuluissa sekä toimistotilojen ja ostojen sekä investointien tuottavuuden tehostamisessa. Aiotteko vähentää työntekijöitä? – Kokonaistoimenpidelista keskittyy ennen kaikkea kasvuun. Kustannussäästöjen yksityiskohtiin on liian aikaista kommentoida tässä vaiheessa, koska itse suunnittelu yritysten kesken ei ole vielä voinut alkaa. Miksi ohjelmisto- ja tietotekniikka-alan yhtiöt yhdistyvät nyt kiihtyvällä vauhdilla? – Alan kansainvälinen kilpailu on yhä kovempaa. Osaamiseen ja investointeihin tarvitaan yhä enemmän niin sanottua kriittistä massaa eli resursseja ja paukkuja. Toki markkinoilla on tilaa myös startup-yrityksille. Lue myös: Ohjelmistoyritys Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät kolmen miljardin digijätiksi Tunnettuja suomalaisyrityksiä on myyty lyhyen ajan sisällä ulkomaille – Mistä kaupoissa on oikein kysymys?'

Facebook julkisti pitkään huhutun oman digitaalisen valuuttansa

Liiketoiminta Yle Uutiset

Valuutalla voisi maksaa palveluita ja sitä voisi siirtää käyttäjien välillä.
'Sosiaalisen median yhtiö Facebook on julkaissut suunnitelmansa käynnistää Libra-nimisen (suomeksi vaaka) virtuaalivaluutan, joka liittyy sen nykyisiin palveluihin. Digitaalinen valuutta on tarkoitus lanseerata ensi vuoden alkupuoliskolla. Yhtiö kehittää myös palvelun, jolla digitaalista valuuttaa voi säilyttää, käyttää ja lähettää muille käyttäjille. Maksujärjestelmä kiinnittyy Facebookin pikaviestipalveluihin Messengeriin ja WhatsAppiin. Virtuaalista lompakkoa hallitaan Calibra-nimisellä sovelluksella. Kun esimerkiksi kryptovaluutta Bitcoin on ollut esillä julkisuudessa nopeasta arvonvaihtelustaan ja ajoittain myös siihen liitetyistä huijauksista, Facebook tähtää valuutallaan enemmän maksujärjestelmäksi, jolla käyttäjät voivat siirtää maksuja toisilleen ja palvelua käyttäville yrityksille. Reutersin mukaan Facebook toivoo, että uudella valuutalla se voi tarjota osalle asiakkaistaan ensi kertaa pääsyn pankkimaailman palveluihin. Lisää tuottoa pikaviestintäpalveluista Facebook yrittää hankkeellaan laajentua sosiaalisen median jättiläisestä sähköisen kaupankäynnin ja maksuliiketoiminnan suuntiin. Se toivoo näin saavansa nykyistä enemmän tuottoa pikaviestipalveluidensa käyttäjistä. Yhtiön projektissa ovat mukana muun muassa Visa, Mastercard, PayPal ja Uber. Kaikkiaan mukana on ainakin 27 kumppaniyritystä. Facebook on perustanut niiden kanssa Libralle Sveitsiin valuuttaa hallinnoivan säätiön. Reutersin haastattelema asiantuntija pohti Facebookin hankkeeseen liittyvän monia haasteita: esimerkiksi verotus vaihtelee eri maissa, ja maailmanlaajuisen valuutan hallinnointi voi olla vaikeaa. Kerromme lisää hetken kuluttua Lue myös BBC: Facebook aikoo julkaista oman digivaluuttansa \'GlobalCoinin\' vuonna 2020 – hamuaako yhtiö käyttäjien rahankäyttötietoja?'

Ohjelmistoyritys Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät kolmen miljardin digijätiksi

Liiketoiminta Yle Uutiset

Yhdistyvien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin kolme miljardia euroa.
'Suomalainen ohjelmistoyritys Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät. Uuden yrityksen nimeksi tulee TietoEVRY. Yritysten tarkoituksena on luoda yksi Pohjoismaiden kilpailukykyisimmistä yrityksistä digitaalisten palveluiden ja ohjelmistoliiketoiminnan alueella, Tieto kertoo tiedotteessa . Teknisesti kauppa toteutetaan siten, että Evry sulautuu Tietoon. Evryn osakkeenomistajat tulevat omistamaan uudesta yhtiöstä 37,5 prosenttia ja saavat 200 miljoonan euron käteiskorvauksen. Yhdistyvien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin kolme miljardia euroa. Työntekijöitä uudessa yhtiössä on yhteensä 24 000. Kauppa vaatii vielä yritysten yhtiökokousten sekä kilpailuviranomaisten hyväksynnän.'

Firmat takovat rahaa ja koko ala kärsii työvoimapulasta – Miten on mahdollista, että Pihlajalinna aloittaa isot yt-neuvottelut? 8 kysymystä

Liiketoiminta Yle Uutiset

Muun muassa yleis- ja erikoislääkäripalveluita sekä hammaslääkäripalveluita tuottava Pihlajalinna tiedotti maanantaina noin 2 400 työntekijää koskevista yhteistoimintaneuvotteluista.
'Tässä jutussa toimitusjohtaja Joni Aaltonen vastaa kahdeksaan kysymykseen Pihlajalinnan yt-neuvotteluista. Jutun loppupuolella ääneen pääsee Pihlajalinnan Etelä-Suomen luottamusmies Nina Spoof , jonka mukaan henkilöstö on erityisen murheissaan siitä, että yt-pommi pudotettiin juhannuksen alla ja ennen lomakautta. Lue myös: Pihlajalinna aloittaa 2 400 ihmisen yt-neuvottelut: 380 voi menettää työnsä . Pihlajalinnan liikevaihto oli viime vuonna lähes 500 miljoonaa euroa. Kasvua oli 15 prosenttia. Liikevoitto oli viime vuonna 12,8 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli 14 miljoonaa euroa, jossa oli laskua lähes 30 prosenttia. Keitä yt-neuvottelut koskevat, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen? – Kaikkia henkilöstöryhmiä ja kaikkia toimipaikkoja, joita tiedotteessa ei ole rajattu ulkopuolelle. Tiedotteessa rajaus on tämä: Neuvottelut eivät koske kuntien kanssa yhteisomistuksessa olevien \'kuntayhtiöiden\' henkilöstöä eikä liikuntakeskusyhtiöiden henkilöstöä. Neuvottelut eivät koske myöskään kokonaan kliinisessä hoitotyössä työskenteleviä lääkäreitä. Neuvottelujen piirissä ovat siis myös hoitajat. Millä tavoin päätöstä on arvioitu sen suhteen, että hoitajien palkkoja pidetään pieninä ja hoitajien määrää liian vähäisenä? – Asiaa ei ehkä voi ajatella noin suoraviivaisesti. Katsomme tilannetta myös muuten kuin henkilöstövähennysten osalta. – Meillä on toimipisteitä, joissa on pulaa työntekijöistä, ja toimipisteitä, joiden henkilöstömäärää tulee tarkastella suhteessa asiakasvirtoihin. Toimitusjohtaja Joni Aaltosen mukaan työntekijän kannalta yksi yt-ratkaisu voisi olla muuttaminen sellaiselle paikkakunnalle, jossa riittää asiakkaita. Pihlajalinna Oyj Sote-ala on kasvukierteessä. Millä tavoin tehostamistarve ei ole ristiriidassa todellisuuden kanssa? – Suomi on laaja maa ja meillä on valtakunnallinen verkosto. Tässä tarkastellaan sitä, miten asiakasvirrat kussakin toimipisteessä ja alueella jakautuvat. Ei se ole ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tiedotteessa todetaan, että Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sote-palveluiden tuottajista. Näytättekö nyt esimerkkiä, että Suomessa tie pitkän aikavälin voittoihin vie yt-neuvotteluiden kautta? Pihlajalinnalla on Aaltosen mukaan kannattavia ja kannattamattomia toimipaikkoja. Tehostamista tarvitaan siellä, missä tehdään tappiota. – Tässä haetaan myös operatiivisen tehokkuuden parantamista. Ei siis puhuta pelkästään henkilöstön vähentämisestä. Millaisia ajatuksia yt-uutinen on herättänyt työntekijöissä? – Olen tälläkin hetkellä yhdessä palvelupisteessämme. Eivät nämä mieluisia uutisia ole, mutta uskon, että tietyllä tavalla talon sisällä ymmärretään se, että on väistämätöntä tarkastella toimintaa isommassa kuvassa ja hakea tämänkin tyyppisiä asioita kuin tässä ollaan nyt tekemässä, koska kasvu on ollut niin voimakasta. Maalaisjärjellä vauhdikas kasvu tarkoittaisi parempia oloja työntekijöille, ehkä palkankorotuksia tai muita etuja. Miten tehostamistarpeen voi ymmärtää kasvukaudella? – Tässä on kysymys myös siitä, kuinka henkilöstö ja kysyntä jakautuvat alueellisesti. Yritysjärjestelyistä syntyy aina päällekkäisiä toimenkuvia. Yt:t ulottuvat siis myös päällikkö- ja johtotasolle. – Emme ole hirvittävän paljon tämäntyyppisiä operaatioita tehneet, mutta tässä mittakaavassa, kun kokonaishenkilöstömäärä on vajaat 6 000 työntekijää, niin tarve on tunnistettu. Tehostamistarve vastaa alustavan arvion mukaan enintään 380 henkilötyövuotta. Tehostamisohjelmalla tavoitellaan 14 miljoonan euron suoria vuosittaisia säästöjä. Miten säästötarve on laskettu? – Tässä on tehty alustavaa arviota mittakaavasta. Lopullinen vaikutus nähdään vasta, kun suunnitelmat etenevät. Tuloksen on tarkoitus olla tiedossa elokuun puolivälin paikkeilla. Voiko henkilöstö säilyttää työpaikkansa muuttamalla työn perässä esimerkiksi Helsinkiin, jossa riittää asiakkaita? – Sanotaan näin, että se olisi kovin toivottavaa. Haluamme tarjota töitä hyvälle henkilöstöllemme. Se voi tarkoittaa sitä, että pitäisi muuttaa työn perässä uusille alueille. Tämäntyyppinen tavoite tässä on toisaalta olemassa. Luottamusmies: \'Työntekijät pahoillaan, että tällainen iso pommi pudotetaan juhannuksen alla\' Pihlajalinnan Etelä-Suomen alueen luottamusmies Nina Spoof toteaa, että tieto yt-neuvotteluista veti henkilöstön mielet mustiksi. – Siitä ollaan hyvin pahoillaan, että tällainen iso pommi pudotetaan juuri juhannuksen alla. Monilla alkaa kesäloma, ja lomatunnelmat menevät sitten näissä asioissa, Spoof toteaa. Pihlajalinna Oyj on kasvanut voimakkaasti sekä yritysjärjestelyin että palveluverkon kasvattamisen kautta ja solminut uusia sopimuksia erityisesti alkuvuoden 2019 aikana. Jari Kovalainen / Yle Yt-neuvottelut yllättivät kaikki, myös luottamusmiehet. – Mitään ennakkovaroitusta ei saatu. Henkilökunta on luullut, että meillä menee ihan hyvin, eikä tällaisiin toimenpiteisiin olisi tarvetta. Yt-neuvotteluiden piirissä on 2 400 työntekijää. Säästöjä tavoitellaan 14 miljoonan euron edestä vuosittain. Alustavan arvion mukaan tehostamistarve vastaa enintään 380 henkilötyövuotta. – Olen todella järkyttynyt. Kuulostaa hirveän isolta määrältä ihmisiä. Aika näyttää, mikä on totuus sitten on, kuinka moni joutuu luopumaan työstään, mutta suhteessa se näyttää tällä hetkellä vakavalta. Luottamusmies Nina Spoof kertoo, että hurja kasvu on välillä vähän huimannut. Sitä on hänen mukaansa vain toivottu parasta ja pelätty pahinta. Jari Kovalainen / Yle Kysymys on hoitajien yt-neuvotteluista, Spoof kuvailee. – Tietysti tähän kuuluvat kaikki asiakaspalvelun työntekijät ja sihteerit, ainakin näin meitä on informoitu, mutta pääasiassa hoitajia ja lisäksi ilmeisesti osa lääkärikunnasta – he, jotka eivät tee potilastyötä. Pihlajalinnan luottamusmiesten puhelimet ovat soineet tänään tauotta. Huolta riittää eri puolilla Suomea. – Järkytyshän on se pääasiallinen tunne, kun ollaan epätietoisia tulevasta. Niissä merkeissä tämä työpäivä on mennyt ja varmaan menee ihan koko viikko ennen neuvotteluita.'

Ministeriön yllätysraportti: Pääkaupunkiseudulle useita tuhansia asuntoja odotettua enemmän – 'Suhdanteen kääntyminen lisäämässä kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa'

Liiketoiminta Yle Uutiset

Myös uusi hallitus aikoo kirittää asuntorakentamista tiivistämällä yhteistyötä kaupunkien kanssa.
'Rakennuskurjet ovat olleet tuttu näky pääkaupunkiseudulla koko edellisen hallituskauden ajan. Uusien asuntojen rakentamista on vauhdittanut paitsi myönteinen talouskehitys, myös valtion ja kuntien välisen yhtyeistyön tiivistäminen. Valtio ja Helsingin seudun kunnat solmivat 2016 maankäyttöä, asumista ja likkennehankkeita koskevat niin kutsutut MAL-sopimukset, joilla tavoiteltiin kaikkiaan 60 000:ta uutta asuntoa. – Asuntorakentaminen on erittäin korkealla tasolla ja nykyisen nelivuotiskauden tavoite tulee ylittymään selvästi, ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laanti sanoo. Ympäristöministeriön ennakkoarvion mukaan uusia asuntoja on valmistumassa sopimuskaudella jopa 63 000. Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisessa hätyytellään jo 70-luvun parhaiden vuosien tasoa. – Myös pitkään jatkunut hyvä suhdanne asuntorakentamisessa on auttanut tavoitteen saavuttamisessa, mutta kyllä näiden sopimuksessa mukana olevien Helsingin seudun kuntien tahtotila, jolla on voitu parantaa asuntotuotannon edellytyksiä on merkittävästi tässä auttanut, Laanti summaa. MAL-sopimukset myös uuden hallituksen ohjelmassa Valtion ja kuntien välistä yhteistyötä tiivistävät maankäyttöä, asuntorakentamista ja liikennehankkeita koskevat MAL-sopimukset löytyvät myös vastikään työnsä aloittaneen pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtaman uuden hallituksen ohjelmasta. Valtion ja kuntien välisten sopimusten aikajännettä on myös tarkoitus pidentää nykyisestä neljästä vuodesta kahteentoista vuoteen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus kiittelee uuden hallituksen aikeita. Aran mukaan oleellista pääkaupunkiseudun asuntopulan ratkaisemisessa ja kohtuuhintaisten asuntojen lisäämisessä on juuri tiivis yhteistyö kuntien kanssa. – Sopimuskausien pidentäminen kahteentoista vuoteen on hyvä ajatus. Näin olisi näkymä pidemmälle, kun tavoitellaan lisää asuntoja ja hiilineutraalia Suomea, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Jarmo Linden sanoo. Linden muistuttaa, että asumisella ja liikenteellä on huomattava merkitys myös päästöjen vähentämisessä. – Olennaista on, että kaupungit pystyvät jatkossa osoittamaan pitkäjänteisesti riittävästi tonttimaata asuntotuotantoon. \'Myös pienituloisten pitää voida asua kasvukeskuksissa\' MAL-sopimusten kokonaistavoite 2016–2019 on siis ylittymässä komeasti, mutta kohtuuhintaisten asutojen eli esimerkiksi valtion korkotukeman vuokra-asuntojen tuotannon osalta ollaan kuitenkin hieman jäämässä tavoitteesta. Kohtuuhintaiset asunnot ovat edellytys työvoiman liikkumiselle ja Suomen kilpailukyvyn parantamiselle. – Myös pienituloisten pitää voida asua kasvukeskuksisssa, Linden sanoo. Kohtuuhintaisen eli valtion tukeman tuotannon nelivuotistavoite oli 16 500 uutta asuntoa. Valtion tuella rakennettujen asuntojen vuokrat ovat Helsingissä keskimäärin puolet edullisempia kuin vapailla markkinoilla. Jos kohde on rakennettu valtion korkotukilainalla siinä on noudatettava omakustannusperiaatetta eli vuokraan sisällytetään vain todelliset kustannukset rakentamisesta ja ylläpidosta. Muissa suuremmissa kaupungeissa ero ei kuitenkaan ole näin suuri vaan puhutaan noin parinkymmenen prosentin erosta markkinahintoihin. – Ongelmia on toki ollut näiden kustannusten kanssa ja joitakin hankkeita on nyt jouduttu karsimaan tai lykkäämään. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Jarmo Linden toteaa. Ministeriön ennnakkoarvion mukaan myös valtion tukeman tuotannon osalta MAL-kauden tavoitteet ovat toteutumassa noin 90-prosenttisesti. – Noin 90-prosenttisesti tavoite on toteutumassa ja on parannus aiempaan, mutta hieman toki tältä osin ollaan tavoitteesta jäämässä, ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laanti myöntää. Myös Laanti kiittelee uuden hallituksen kaavailemia pidempiä MAL-sopimuskausia. – Helsingin-seutu on kasvun veturi, ja tänne tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja ja toimiva liikennejärjestelmä, Laanti sanoo. Suhdanteilla iso merkitys kohtuuhintaiseen tuotantoon Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Jarmo Linden uskoo, että kipeästi kaivattu kohtuuhintainen asuntotuotanto kasvaa entisestään tulevalla MAL-kaudella. Linden sanoo, että suhdanteilla on suuri merkitys valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon käynnistämisessä. Valtion korkotukema vuokra-asuntotuotanto toimii suhdanteita vastaan. – Koska suhdanne on kääntymässä, niin varmasti on paremmat edellytykset tulevalla MAL-kaudella lisätä entisestään tätä Ara-tuotantoa, Linden vakuuttelee. Lue myös Ylisuurten vuokrankorotusten pitäisi jäädä historiaan – hallitusohjelma lupaa parannuksia vuokralaisten asemaan'

Neljää Italian pankkia tutkitaan timanttihuijauksesta – Timanttiyhtiö pakotettiin mukaan osoittamalla toimitusjohtajaa pistoolilla otsaan

Liiketoiminta Yle Uutiset

Mukana ovat Italian suurin ja kolmanneksi suurin pankki.
'Italiassa jo kolme vuotta kestänyt pankkien poliisitutkinta laajenee, kertoo uutistoimisto Reuters. Maan suurinta luotonantajaa UniCreditiä, sekä kolmea muuta pankkia epäillään timanttien myymisestä ylihintaan yksityisasiakkaille. UniCreditin ohella muut epäillyt pankit ovat Banco BPM, Intesa Sanpaolo ja Banca Monte dei Paschi di Siena. Banco BPM on maan kolmanneksi suurin pankki. Tutkinnan uusin käänne on Reutersin mukaan se, että Banco BPM:n ja Unicreditin virkailijoita epäillään lahjonnasta, koska timanttien välityskauppaa käyvä Intermarket Diamond Business -yhtiö (IDB) on sijoittanut osan voitoistaan pankkien osakkeisiin. Italian lain mukaan on rikos, jos taloudellisesti vahvemmassa asemassa oleva yritys houkuttelee tai painostaa vastapuolensa tuottamaan itselleen etuja, eli tässä tapauksessa ostamaan osakkeita. Reuters kertoo nähneensä syyttäjän hallussa olevan puhtaaksikirjoitetun version IDB:n entisen toimitusjohtajan Claudio Giacobazzin käymästä puhelinkeskustelusta. Siinä Giacobazzi kertoo, että Banco Popolaren, nykyisen Banco BPM:n edustajat tulivat hänen luokseen ja pakottivat hänet allekirjoittamaan timanttikauppasopimus uhkaamalla häntä 9-millisellä pistoolilla. Timanttiyrityksen pankeille siirtämät varat paransivat pankkien osakepääomaa samaan aikaan, kun pankit olivat joutumassa vaikeuksiin myöntämiensä roskaluottojen takia. IDB on sittemmin mennyt konkurssiin. Viranomaisilta sakkoja ja korvausvaatimuksia Helmikuussa maistraatit määräsivät tutkinnassa olevien pankkien ja kahden timanttien välitysyrityksen omaisuutta takavarikkoon yli 700 miljoonan euron arvosta. Italian pankit ovat myyneet yksityisasiakkailleen timantteja jo kymmeniä vuosia, mutta tätä toimintaa laajennettiin huomattavasti finanssikriisin aikana. Pankit ovat mainostaneet timanttien ostamista hyvänä sijoitusvinkkinä. Vuonna 2017 Italian kartelliviranomainen määräsi pankeille 15 miljoonan euron sakon timanttien myymisestä ylihintaan. Tämän jälkeen pankit ovat alkaneet korvata asiakkaidensa menetyksiä. Kaikki kyseessä olevat pankit Banco BPM:ää lukuunottamatta lupaavat ostaa myymänsä timantit samalla hinnalla takaisin. Banco BPM lupaa korvata asiakkaiden tappiot, mutta ei osta kiviä takaisin. Huhtikuuhun mennessä se oli saanut 18 400 korvausvaatimusta.'

The Economist: Liikanen vahvoilla EKP:n pääjohtajaksi

Liiketoiminta Yle Uutiset

Erkki Liikasen osakkeet nousta huippuvirkaan ovat nousussa nimityksen lähestyessä.
'Maailman arvostetuimpiin talouslehtiin lukeutuva The Economist nostaa pääkirjoituksessaan Suomen Pankin entisen päänjohtajan Erkki Liikasen Euroopan keskuspankin uudeksi pääjohtajaksi. Lehti kuvailee Liikasta henkilöksi, joka kykenisi rauhoittamaan EKP:n ympärillä jatkuvasti vellovan, välillää arvostelevankin keskustelun sen strategiasta ja tulivoimasta kriisitilanteissa. Economistin mukaan Liikasella on paras sekoitus taitoja hoitaa pääjohtajan tehtävää. Hänen poliittiset taitonsa on jo testattu EU-komissaarina ja Suomen valtiovarainministerinä, kirjoittaa The Economist. EKP:n pääjohtaja valitaan tämän viikon lopulla Brysselissä yhtenä osana pakettia, jossa EU:n jäsenmaat päättävät komission puheenjohtajista ja komissaareista. EKP:n pääjohtajaksi on veikkailtu myös nykyistä Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä, jolla niin ikään on pitkä komissaarikokemus. EKP:n nykyinen pääjohtaja Mario Draghi jättää tehtävänsä lokakuussa.'

Suomen talouden tahti hidastuu odotettuakin nopeammin – Kolme kuvaa kertoo paljon

Liiketoiminta Yle Uutiset

Valtiovarainministeriö ennustaa kasvun hiipuvan vain prosentin tuntumaan.
'Valtiovarainministeriön (VM) tänään julkaisema ennuste lupaa Suomen taloudelle edelleen hidastuvaa menoa. Lähivuosina kasvu on enää noin prosentin vauhdissa. Uuden ennusteen esitteli ministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. VM on heikentänyt ennustettaan moneen otteeseen. Spolander muistutti, että ennusteessa ei ole vielä mukana uuden hallituksen toimista johtuvia vaikutuksia. Näin ministeriö on leikannut ennustetaan talouskasvusta Myös Suomen Pankki ennusti viime viikolla samansuuntaista mutta hiukan maltillisempaa talouden hidastumista. Grafiikkaan on valittu 15 Oecd:n kuuluvaa Euroopan maata. Suomen osalta ennusteluvut ovat VM:n, muiden maiden ennusteet ovat Oecd:n. Antti Parviala / Yle Suomessa talous kasvaa ennusteiden mukaan suuria EU-maita nopeammin myös ensi vuonna, vaikka se kasvu hyytykin nopeasti. Danske Bankin tänään julkaiseman oman ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna vain 1,0 prosenttia. Aiemmassa ennusteessa luvut olivat 1,7 ja 1,2 prosenttia. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan ennusteita joudutaan säätämään alaspäin, koska suomalaiset kotitaloudet ovat alkaneet jarrutella kuluttamistaan. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki epäilee, että talouskasvun hidastuessa hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteeseen ei päästä. Mohamed El Bouari / Yle – Kotitaloudet ovat nyt entistä varovaisempia, vaikka ostovoima on lisääntynyt. Nyt säästetään enemmän kuin ennen. Varovaisuuden taustalla on kansainvälisen talouden epävarmuus, jota kauppasodan pelko lietsoo. Se on myös syynä siihen, että kotimaisen kulutuksen lisäksi vienninkään vedon varaan ei voi kasvuodotuksia laskea. Työllisyystavoitteen keinot puuttuvat Kuoppamäen mukaan Suomen talouskasvun hidastuminen tekee vaikean 75:n prosentin työllisyysastetavoitteen vielä vaikeammaksi. – Työllisyyden parantaminen edellyttäisi lisätoimia ja niitä ei hallitusohjelmassa ole. Epäilen, että tässä suhtdannetailaneessta tavoitetta ei saavuteta. Vaikka moni ala on valittanut työvoimapulaa, se ei ole johtanut ainakaan laajasti palkkojen nousemiseen. Tuoreimpien tietojen mukaan palkat ovat nousseet alkuvuonna noin 2,5 prosenttia. Se on Kuoppamäen mukaan vielä kohtuullista. – Yli kolmeen prosenttiin ei ole varaa. Tärkeää olisi tehdä maltilliset yleiskorotukset ja jättää paikalliseen sopimiseen korotusvaraa, hän vinkkaa tuleviin työehtoneuvotteluihin. Kerromme kohta lisää'

Pihlajalinna aloittaa 2 400 ihmisen yt-neuvottelut: 380 voi menettää työnsä

Liiketoiminta Yle Uutiset

Yhteistoimintaneuvottelut koskevat noin 2 400 työntekijää.
'Terveysalan konserni Pihlajalinna Oyj käynnistää yt:t toiminnan tehostamiseksi. Ohjelmalla tavoitellaan 14 miljoonan euron vuosittaisia kustannussäästöjä. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat noin 2 400 työntekijää. Tehostamisohjelman tarkoittamat uudelleenjärjestelyt voivat johtaa työntekijöiden vähennyksiin. Vähennyksien määrä on yhtiön alustavan arvion mukaan enintään 380 henkilötyövuotta. Toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo, että yt-neuvotteluissa mietitään toiminnan tehostamista ja johtamisjärjestelmän selkeyttämistä, yleistä kulujen hallintaa, henkilöstön käyttöä joustavammin eri toimipisteiden välillä sekä päällekkäisten toimintojen purkamisen mahdollisuuksia. Pihlajalinna on kasvanut voimakkaasti yritysjärjestelyin ja palveluverkkoa kasvattamalla. Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. – Meidän tulee kyetä yhtiönä kannattavaan kasvuun ja vahvistamaan sitä tukevaa yrityskulttuuria sekä toimimaan ketterästi eri tilanteissa ja vahvistamaan kyvykkyyttä ennakoida toimialan nopeatkin muutokset, Aaltonen sanoo. Pihlajalinnan pääkonttori on Tampereella, ja yhtiö toimii valtakunnallisesti ympäri Suomea. Työntekijöiden määrä kasvoi yli tuhannella Tavoitteiden saavuttamiseksi Pihlajalinna harkitsee päällekkäisten toimintojen karsimista ja johtamisjärjestelmän ja organisaation selkeyttämistä sekä tehtävien yhdistämisiä. Yt-neuvottelut eivät koske Pihlajalinnan ja sen yhdessä kuntien kanssa omistamien ns. kuntayhtiöiden henkilöstöä eikä liikuntakeskusyhtiöiden henkilöstöä. Lisäksi yhteistoimintaneuvotteluiden ulkopuolelle jäävät yt-neuvottelujen kohteena olevissa yhtiöissä kokonaan kliinisessä hoitotyössä työskentelevät lääkärit. Pihlajalinnan liikevaihto oli viime vuonna lähes 500 miljoonaa euroa. Kasvua oli 15 prosenttia. Liikevoitto oli viime vuonna 12,8 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli 14 miljoonaa euroa, jossa oli laskua lähes 30 prosenttia. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa henkilökuntaa 5 850 työntekijää. Pihlajalinnan työntekijämäärä kasvoi viime vuonna yli tuhannella hengellä, vuosi aiemmin heillä oli 4 753 ihmistä töissä. Lue lisää: Pihlajalinna teki yli kymmenen miljoonan voiton: Työntekijämäärä kasvoi vuodessa yli tuhannella Pihlajalinna odottaa tulosparannusta tänä vuonna'

Kiinalaisen teknologiafirman Euroopan pääkonttori Tampereelle – jopa 200 uutta työpaikkaa ja 9 miljoonaa tutkimukseen

Liiketoiminta Yle Uutiset

Yritys avasi Tampereelle tuotekehitysyksikön viime syksynä.
'Kiinalainen teknologiafirma avaa Euroopan pääkonttorin Tampereelle. Yrityksellä voi olla jopa 200 työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Mikrokomponentti- ja kuluttajaelektroniikkaratkaisujen toimittaja AAC Technologies Holdings Inc. avasi Tampereelle tuotekehitysyksikön viime syksynä. Investointi- ja laajentamissuunnitelmat merkitsevät yrityksen mukaan Tampereen asemaa yhtenä maailman johtavista kamerateknologioiden osaamiskeskuksista. AAC:n Amerikoiden ja Euroopan toimintoja johtava David Plekenpol (vas.) ja Business Tampereen asiakkuusvastaava Oliver Hussey ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Mirella Mellonmaa/ Business Tampere AAC kertoo myös sijoittavansa 10 miljoona dollaria (noin 8 900 000 euroa) kamerateknologioihin keskittyvään tutkimusyhteistyöhön. Rahalla tuetaan kuvantamisteknologioiden tutkimuksen tohtorikoulutusta. Tutkimus konsortion muodostavat aluksi Shenzhenissä, Kiinassa sijaitseva tiede- ja teknologiayliopisto Southern University of Science and Technology ja Tampereen yliopisto. – Tampereen akateemisesta tutkimusyhteisöstä löytyvä huikea optiikkaosaaminen tekee kaupungista täydellisen paikan Euroopan pääkonttorillemme, AAC Technologiesin Amerikoiden ja Euroopan toimintoja johtava David Plekenpol sanoo tiedotteessa. Tampereen yliopiston provosti Jarmo Takala on tyytyväinen yhteistyöstä. – Meillä on vahvat perinteet yhteistyöstä yritysten kanssa ja voimme sanoa, että olemme yksi Euroopan edelläkävijöistä tällä saralla.'

Leirintämatkailu ei kulje hautaan suurten ikäluokkien mukana – Ruotsalainen jättiketju suunnittelee yrityskauppoja Suomessa

Liiketoiminta Yle Uutiset

Omatoiminen matkailu puhuttelee suomalaisia. 'Kummasta näkee enemmän, asuntoautosta vai lentokoneesta?' juupajokelainen reissaaja kysyy.
'Juupajokelainen Tuula Lepola pudistelee matkailuauton mattoja Rastilan leirintäalueella Helsingissä. Puheesta kuulee, että tämä nainen on tottunut olemaan tien päällä. – Ai missäkö on Juupajoki? Tampereelta ensin ysitietä Orivedelle ja sitten viiskasia kohti Mänttää. Sieltä se löytyy. Kolmiakselinen, kolmen litran moottorilla varustettu Rapido on omistajiensa ylpeys. Sisustuksessa on käytetty valkoista nahkaa. Sähköä ja suihkuvettä riittää useamman päivän tarpeisiin. Tilaa on 20 neliötä, eli enemmän kuin vantaalaisissa tehoyksiöissä . Auto on ahkerassa käytössä. Koko Euroopasta ei löydy kuin kymmenkunta maata, jota Lepola ei olisi miehensä kanssa kolunnut. Ne puuttuvat ovat lähinnä Liechtensteinin ja Monacon kaltaisia pikkumaita sekä saarivaltioita, joihin ei kumirenkailla ajaen pääse. Lepola on ihastunut Ranskan historiallisiin linnoihin ja haaveilee kokevansa joskus Marokon. Mutta miksi juupajokelaiset ovat valinneet juuri asuntoauton? Kymppisarjan Rapidon hinnalla lentäisi Ranskaan ja takaisin kymmeniä kertoja. – Kummasta näkee enemmän, asuntoautosta vai lentokoneesta? Lepola vastaa. – Lentomatkailu on sitä, että valitaan kohde ja hotelli. Sen jälkeen kaikki pyörii siinä ympärillä. Sama matka asuntoautolla tehden antaa paljon enemmän. Voit valita itse päämääräsi etkä ole riippuvainen muista. Maanteiden romantiikka ei ole kuollut. Nyt myydään jo \'ei-oota\' Löytääkö uusi sukupolvi leirintämatkailun? \'Meillä käy jatkuvasti nuoria perheitä, joiden vanhemmat ovat aikanaan asuntovaunuilleet omien vanhempiensa kanssa\', Rastilan leirintäalueen aluevastaava Jarmo Valtanen sanoo. Jaani Lampinen / Yle Helsingin Rastilan lerintäalueella on optimistinen tunnelma. Alueelle on suunniteltu asuntorakentamista jo vuosien ajan, mutta viimeisimpien tietojen mukaan suunnitelmat eivät toteudu ainakaan kymmeneen vuoteen . Lisäksi kesäkausi on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle, kertoo aluevastaava Jarmo Valtanen . – Yleensä juhannus on se hetki, jolloin joudumme myymään ei-oota. Tänä vuonna ruuhka alkoi jo noin kaksi viikkoa sitten. Joudumme käännyttämään iltaisin matkailuautoja portilta, Valtanen kertoo. Suomen leirintäalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Saukkosen mukaan viime kesän lämpö helli leiriytyjien lisäksi Suomen leirintäalueyrittäjiä. – Koko viime kesä oli erinomainen, ja pääsimme reilun kolmen prosentin kasvuun. Itse asiassa kausi loppui vähän kesken, kun lämpöä riitti, mutta koulut alkoivat, hän sanoo. Saukkonen uskoo, että ilmastonmuutokseen liittyvät huolet nostavat leirintämatkailun suosiota. Samaa mieltä on matkailuajoneuvotuojien yhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Siljamäki . Hän laskeskelee, että nelihenkisen perheen reissu Kanarialle aiheuttaa reilusti yli kaksi kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin viiden tuhannen kilometrin asuntoautoilu Keski-Euroopassa. \'Asuntoautojen kauppa on ollut jo useamman vuoden kymmenen prosentin kasvuvauhdissa\', Antti Siljamäki sanoo. Jaani Lampinen / Yle Toinen harrastuksen kasvua tukeva trendi on omatoimimatkailun nousu. – Kiinnostus omatoimimatkailuun on ollut nousussa jo useita vuosia etenkin nuoremman väen keskuudessa. Nyt se on levinnyt myös meidän toimialallemme. Se näkyy myyntimäärien kasvuna, Siljamäki kertoo. Samaan aikaan kun kauppa käy, myös asuntoautojen vuokraajat kertovat liiketoiminnan voimakkaasta kasvusta . Saukkosen ja Siljamäen mukaan juuri kaluston vuokraus on ollut monelle nuorelle tie leirintämatkailun pariin. Palataan kuitenkin leirintämatkailun kehityskäyriin myöhemmin. Kun kansakunta nousi renkaille Menneiden aikojen leiritunnelmaa. Ford Anglia ja kupoliteltta. Matti Poutvaara / Museovirasto Suomalaiset aloittivat leirintämatkailun toden teolla kuutisenkymmentä vuotta sitten. Innostuksen taustalla vaikutti monta syytä, tärkeimpinä kesälomien pidentyminen, autokannan nopea kasvu ja elintason yleinen nousu. Sopu-teltat tungettiin kuplavolsuihin ja volvoamatsoneihin, kun kansakunta lähti katsomaan maailmaa. Napapiiri, Lemmenjoki ja Jäämeri – täältä tullaan! Asuntovaunuvalmistus alkoi Suomessa jo 1960-luvulla – ja 1980-luvulle tultaessa yhä useampi suomalainen oli vaihtanut Sopu-telttojen nihkeyden lasikuituiseen luksukseen. Myös leirintämökit olivat suosiossa. Tällä vuosituhannella asuntoautojen myynti on ohittanut asuntovaunujen myynnin. Sekin kertoo elintason noususta – asuntoauto on kalliimpi ostaa ja ylläpitää kuin asuntovaunu. Alla olevista kaavioista ensimmäinen kuvaa matkailuajoneuvojen rekisteröintimääriä. Jälkimmäinen taas kuvaa asuntoautojen ja vaunujen kokonaismäärää Suomessa. Myynti heiluu talouskehityksen mukana, mutta maassamme on enemmän matkailukalustoa kuin koskaan ennen. Mikko Airikka / Yle Mikko Airikka / Yle, Lähde: Matkailuajoneuvotuojat Pitkä lasku Kun kaluston määrä kasvaa, kaipa leirintäalueiden asiakasmääräkin kasvaisivat kohisten? Näin ei ole. Leirintämatkailun kulta-ajat näyttävät jääneen menneisyyteen. Tämä näkyy selvästi kahdessa seuraavassa kuvassa. Kaavioista ensimmäinen kuvaa leirintäalueilla tehtyjen yöpymisten määrää, jälkimmäinen leirintäalueiden määrää. Suomalaisten leirintämatkailu on ollut loivassa laskussa jo pitkään. Mikko Airikka / Yle Mikko Airikka / Yle Mitä kaavio kertoo? Yllä olevat kaaviot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Tilastokeskus seuraa virallisia, ulkoilulain määritelmän mukaisia leirintäalueita. Tämä rajaa seurannan ulkopuolelle esimerkiksi SF-Caravan-kerhon suljetussa käytössä olevat alueet sekä 25 teltta-, auto- tai vaunupaikan leirintäkohteet. Toimintaa jatkaville leirintäalueille on tietysti lohduttavaa kuulla, että kilpailevien alueiden määrä laskee nopeammin kuin asiakkaiden määrä. Toisaalta, jos hyviä kohteita on vähän, asiakkaat eivät lähde tien päälle – ja koko matkailumuodon vetovoima laskee. Miksi ala ei kasva? Jos matkailukaluston määrä kasvaa, miksi se ei näy leirintäalueiden yöpymismäärissä? Yksi selitys on, ettei leirintäalueisiin ole investoitu riittävästi. Siihen taas on Leirintäalueyhdistyksen Antti Saukkosen mukaan syynä usein epävarmuus. Jos kunnassa pohditaan, että leirintäalueen paikalle voisi rakentaa asuntoja tai hotellin, silloin vuokralla elävä yrittäjä ei investoi. – Suurin ongelma leirintäalueyrittämisessä on se, että vuokrasopimukset ovat tänä päivänä liian lyhyitä, Saukkonen sanoo. – Jos vuokrasopimus on vähintään 15 vuotta, se tuo aivan toisenlaisia suunnitelmia. Kunnissa herätys! \'Leirintämatkailija jättää paikkakunnalle keskimääräin 96 euroa per vuorokausi\', Antti Saukkonen sanoo. Jaani Lampinen / Yle Lopettamisuhka on leijunut esimerkiksi Lappeenrannan Huhtiniemen, Helsingin Rastilan ja Nokian Viinikanniemen yllä – kahden ensiksi mainitun osalta uhka on väistynyt ainakin vuosikymmeneksi. Toinen haaste leirintäalueille on leirintämatkaajien parissa tapahtunut muutos. Perinteinen asuntovaunumatkaaja pysäköi leirintäalueelle ja lähti sieltä käsin tutkimaan lähiympäristöä. Uuden ajan asuntoautoilijan sen sijaan tapaa yöpymästä parkkipaikalta tai luonnon helmasta. – Leirintäaluevuorokaudet eivät ole nousussa, koska uusi porukka, joka on tullut harrastuksen piiriin, käyttää hyvin paljon jokamiehen oikeutta. He ovat vapaaparkissa, tai puskaparkissa, esimerkiksi kirkkojen parkkialueilla ja venesatamissa, Siljamäki kuvaa. Omavarainen matkailuautoväki toivoo kunnilta ilmaisia tai lähes ilmaisia matkaparkkeja – ja mieluiten lähelle kaupunkien keskustoja. Niitä peräänkuuluttaa myös matkailuajoneuvotuojien toiminnanjohtaja. Leirintäalueväen tämä kysymys saa takajaloilleen. – Suomeen ei todellakaan tarvita lisää matkaparkkeja, ei ainakaan kesäaikana, Antti Saukkonen puuskahtaa. Ruotsalaiset tulevat Länsinaapurissa leirintämatkailu on syvällä kansakunnan perimässä ja siinä on myös liiketoiminnallisempi ote. Tämä näkyy myös luvuissa. Suomessa leirintäalueilla vietettiin viime vuonna 1,9 miljoonaa yötä – Ruotsissa yli 16 miljoonaa yötä. Suomen suurin leirintäalueyhtiö pyörittää neljää leirintäaluetta – Ruotsin suurin 40:tä leirintäaluetta. Tuon ruotsalaisyhtiön nimi on Nordic Camping & Resort, ja se suunnittelee parhaillaan laajentumista myös Suomeen. – Suomi on yksi maista jota harkitsemme, Nordic Camping & Resortin toimitusjohtaja Johan Söör sanoo. – Ruotsin markkina on kasvanut 4–5 prosentin vauhtia viimeksi kuluneet kymmenen vuotta. On kiinnostavaa, ettei sitä kasvua ole nähty Suomessa. Markkina on selvästi alikehittynyt, ja se avaa mahdollisuuksia. \'Ketju voi investoida enemmän ja ohjata asiakkaita kohteesta toiseen\', Johan Söör sanoo. Nordic Camping & Resort Söörin arvion mukaan Suomessa on ollut käynnissä huono kierre. Kun ei ole kasvua, ei investoida – ja kun ei investoida, ei tule kasvua. Ruotsissa taas on investoitu ja houkuteltu uusia sukupolvia ja käyttäjäryhmiä. – Myös kunnat näkevät tämän Ruotsissa hyvin tärkeäksi. Saamme yhteydenottoja kunnilta, jotka haluavat rakentaa lisää leirintäalueita, hän sanoo. Ruotsalaisyhtiön rahoituksen takana on viime vuosina ollut norjalainen pääomasijoittaja Norvestor. Tammikuussa Nordic Camping osti pienemmän ruotsalaisen kilpailijansa . Todennäköisesti myös laajentuminen Suomeen tehtäisiin yrityskaupoilla. \'Tervetuloa vain!\' Suomen suurin leirintäalueyhtiö on Suomi Camping, jolla on leirintäalueet Tampereella, Heinolassa, Porissa ja Kuopiossa. Viime vuonna liikevaihtoa syntyi yrittäjä-toimitusjohtaja Mika Mökkösen mukaan yli kolme miljoonaa euroa ja tulosta noin 350 000 euroa. – Liiketoiminta on ollut kannattavassa kasvussa nyt kymmenen vuotta. Se on seurausta siitä, että olemme kehittäneet kohteita nykyaikaiseen suuntaan, Mökkönen sanoo. Ovatko ruotsalaiset soitelleet ostoaikeissa? \'Olen kuulopuheiden varassa\', Suomi Campingin Mika Mökkönen sanoo. Jaani Lampinen / Yle Mökkönen arvioi, että Suomen markkinoille ei ole helppo tulla. Suomi on Euroopasta katsoen laivayhteyksien päässä ja leirintäkausi on lyhyempi kuin esimerkiksi Etelä-Ruotsissa. Mökkönen kertoo odottavansa venäläisen matkailun piristymistä. – Volyymit on Suomessa hyvin paljon pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa, hän sanoo. Jos ruotsalaiset toteuttavat suunnitelmansa, Suomi Camping voisi hyvinkin olla sopiva ostokohde. Ovatko ruotsalaiset ottaneet jo yhteyttä? – En ole käynyt keskusteluja asiasta. Olen kuulopuheiden varassa, Mökkönen sanoo. – Mutta tervetuloa Suomeen. Jos ala saa lisää näkyvyyttä ja toimijoita, sehän on vain hyvä. Yrittäjän mukaan ruotsalaisten mahdollisesti tekemät investoinnit olisivat hyväksi koko alalle, koska leirintäalueet eivät kilpaile keskenään – vaan ennen kaikkea muita lomanviettotapoja vastaan. Raahelaisille Timo ja Päivi Huhtamäelle asuntoauto on tukikohta harrastamiselle. \'Laskettelu, moottoripyöräily, maastopyöräily.. Ei tarvitse mennä tauolla mennä aina ravintoloihin syömään.\' Jaani Lampinen / Yle'